Maailma hengittää, luonto hengittää,
minä hengitän ja jokainen soluni hengittää.
Kaikki elävät hengittävät, kukin yksilöllisesti ja tavat vaihtelevat elämän varrella. Kuka tahansa meistä voi päättää juuri nyt, haluavansa lisätä hyvinvointiaan hengittämisellä. Hengitys on koko ajan läsnä oleva asia ja siten se voi olla aina mahdollinen harjoittelun kohde. Ylläty kuinka moninaiset vaikutukset hengittämisellä on!
Sain hiljattain päätökseen Malla Rautaparran Hyvän hengityksen anatomia -kirjan. Näin jo vuosikymmeniä hengityksen äärellä häärineenä, oli ihana huomata, kuinka edelleenkin olen asian parissa, joka koskettaa ja vavahduttaa vivahteillaan. Hengityksen merkitys on valtava. Niin hyvään kuin huonoonkin suuntaan elämäämme vievä tekijä.
Hoitava Hengitys-ohjaajana olen saanut hyvää tietoa ja selkeitä perusteluita asiakastyöhöni ja erityisesti syvyyttä siihen, kuinka hengittäminen vaikuttaa kaikkialla ja kaikkeen. Haluan avata teille lukijoille ajatuksiani tässä hetkessä.
Kovin moni on viimevuosien aikana joutunut muuttamaan omaa hengittämistään huomattavasti. Ei pelkästään hyvään suuntaan vaan useimmatkin epävarmuuden, pelkojen ja hengitystä rajaavien tekojen myötä, heikompaan suuntaan. Tämä on ohjannut monet meistä hengittämään pinnallisesti. Hengitystavan siirtyessä pinnallisimmille apuhengityslihaksille, hengityksen vahvemmat ja pääasiallisemmat lihakset, jäävät vähemmälle käytölle ja se puolestaan ohjaa oravanpyörän pyörimään niin että hengitys entisestään muuttuu työläämmäksi ja ohjautuu ylempiin kehon hengitysrakenteisiin. Ylemmillä ja pinnallisemmilla hengitysrakenteilla tarkoitan rintakehän ylimpiä kylkiluita, solisluita ja kaulan apuhengityslihaksia. Pääasiallinen hengityslihas, pallea ja sen työparit, vatsalihakset jäävät laiskoiksi tai käyttämättömimmiksi ja näin pinnallisen, kiivaan hengittämisen tekniikka on juurtunut salakavalasti arkeemme. Ahdistunut ja rajautunut hengitys tällaisenaan laittaa hengityssäätelykeskuksen avustuksella meidät entisestään kiivastamaan ja tehostamaan hengittämisen liikkeitä ja ajan kanssa tämä ylityöskentely alkaa tuntumaan kehossa erilaisina oireina.
Hengityksen pienentämisen, vähentämisen tai helpottamisen tukaluus ei kerro suoranaisesta hapenpuutteesta, ennemminkin se viestii kehon huonosta ja heikentyneestä kyvystä sietää hiilidioksidia.
Ihmisen hengittämisen kertavolyymi (=ilmamäärä yhdellä sisäänhengityksellä) on keskiarvoltaan noin 0,5 litraa. Minuuttitilavuus taas kertoo, kuinka paljon on ilmamäärä, jonka minuutin aikana hengittää. Näitä arvoja voi halutessaan laskea, kun tiedät, kuinka monta kertaa minuutissa hengität. Keskimäärin ihminen hengittää 10-14 kertaa minuutissa. Hengitysrytmi ja syvyys vaihtelevat koko ajan. Samalla ihmisellä on erilaisia hengitystapoja vuorokauden aikana. Myös elämänvaiheet ja ikä vaikuttavat tähän. Vireys, tunteet, lämpötila, ravinto, kofeiini ja alkoholi muuttavat tapaa hengittää ja sen määrää. Kun hengittämisen tarve syvenee ja tihenee, kuten urheillessa, ilmamäärän tarve voi kasvaa 2-7 kertaiseksi. Täten kertahengitystilavuus voi nousta 3,5 litraan ja 30-50 kertaan minuutissa nostaa minuuttitilavuuden jopa 100 litraan.
Hengitysharjoittelun ja erityisesti pitkään jatkuneen harjoittelun, myötä alamme käyttämään lepotilassa keuhkoja laajemmin. Näin ilmamäärä eli kertavolyymi alkaa vähitellen kasvamaan. Sisään- ja uloshengitykset hidastuvat (toisin kuin urheiltaessa). Myös tauot hengitysten välissä pitenevät ja näin hyödyllisen hiilidioksidin (CO2) pitoisuus elimistössä kohoaa. Tästä seuraa mm. happimolekyylien vapautuminen verenkierrossa hemoglobiinisidoksesta ja näin solumme hapettuvat. Koemme ja tunnistamme tämän virkeytenä, jaksamisen tunteena, vitaalisuutena ja aivosumu hälvenee.
Kun opettelemme, tunnistamme ja ymmärrämme tämän fysiologisen toimintaketjun, uskallamme lähteä luopumaan liiallisesta ja työläästä hengittämisestä. Siitä, joka väsyttää, kiristää lihaksissa, ohjaa kehomieltä väärälle raiteelle, synnyttää tarpeetonta ylirasitustilaa kehossa ja hermostossa. Koemme liikahengittämisen useimmiten ahtautena rintakehällä, ahdistuksena tai hengityksen rajoittuneisuutena, tunteena että ”ilma ei riitä”, paineena kaulalla tai kurkunpäässä, palan tai ahtauden tunteena nielussa, aivosumuna, väsymyksenä, paniikkina, sormien kylmiämisenä ja puutumisena, kuivuutena kurkussa/suussa, päänsärkyinä, huimauksena, lihaskramppeina, haukotteluna, ”hapen puutteena”, jatkuvana niiskuttamisena tai nenän tukkoisuutena/kuivuutena/ahtautena…
Jo se, että muistamme hengittämisen tapahtuvan nenän kautta, suojaamme keuhkoja epäpuhtauksilta. Mutta nenähengityksellä on merkittävät terveysvaikutukset laajemminkin ajatellen. Tästä on nykyään jo paljon tutkittua tietoa ja asian äärellä työskentelee moni ammattiryhmä. Haluan kirjoittaa aiheesta erillisen tuotoksen tuonnempana.
Itse juuri tällä viikolla mietin, kuinka mielenkiintoinen on se ajatus, jossa elämän pituutta ajatellaan hengityksen määrissä. Eli ”mitä tiheämmin hengität, sitä lyhyempi elinikäsi on”! HUH!
Kerronpa tässä kohdassa, että laskin päivänä eräänä, työmatkalla omaa hengitystiheyttä. Ensin tehden uloshengitystä Z-äänteellä -kuin mehiläinen lampunvarjostimessa, sitten pitämällä tietoiset viipyvät tauot sisään ja uloshengitysten välissä ja lopuksi ääntämällä uloshengityksellä S-ääntä. Äännön kanssa minuutissa hengitin hengityssyklin 2-3 kertaa ja ilman ääntä 3,5 kertaa. Tämä kannustaa minua toteuttamaan entistä varmempana hengitysharjoittelua äänteiden ja äänen kanssa. Muistakaa että ääni on uloshengityksen jatke! Vain uloshengityksellä toteutamme tervettä äänenkäyttöä. Äänen resonoidessa värähtelynä kehossamme, hieromme ja vapautamme hengitysrakenteita soivalle äänelle. Samalla takaamme vapaalle hengittämiselle ja sen liikkeille tilan ja elastisuuden kehossa, ääni-instrumentissa. Edellä mainitut hengitysharjoitukset ovat erittäin kokonaisvaltaisia kehotietoisuuden lisäämisen, hermostollisen tasapainottumisen ja vakauttamisen harjoituksia.
Jos hengittämisen ja äänen harjoittelu tai niistä tietoisuuden lisääminen kiinnostaa Sinua, tervetuloa tapaamaan minua 💚
Pinja Seljamo
Fysioterapeutti, Voice Massage-hieroja, Hoitava hengitys -ohjaaja
Varaa aikasi täältä