Rannemurtuman fysioterapia

Viime osiossa kävin läpi rannemurtumien yleisyyttä, anatomiaa ja paranemista. Seuraavaksi avaan vähän rannemurtuman kuntoutuksen sisältöä, harjoittelun progressiota ja odotuksia. Vamman myötä koko yläraajassa voi olla kivun lisäksi ongelmia toiminnassa (esimerkiksi liikerajoitukset), sensoriikassa sekä käyttämättömyydestä johtuvaa lihasheikkoutta. Tyypillisiä oireita kipsin poiston jälkeen ovat hyvinkin suuret liikerajoitukset.

Varsinkin haastavammissa rannemurtumissa fysioterapia on monesti tarpeen ja oikein toteutettuna vaikuttavaa. Harjoitteiden ohjaamisen lisäksi fysioterapeutti seuraa vamman paranemista, reagoi tarpeen vaatiessa muuttamalla tai kohdentamalla harjoitteita ja on henkisenä tukena kuntoutusprosessissa. Fysioterapeutti tukee harjoittelua tarvittaessa myös manuaalisen terapian keinoin. Pääpaino on kuitenkin asiakkaan omalla tekemisellä.

Jo kipsin poiston yhteydessä asiakas saa ohjeet ranteen ja sormien liikeharjoitteisiin, kylmähoitoon ja paikasta ja tilanteesta riippuen myös mahdollisten arpien käsittelyyn (arpien käsittelystä lisää Fysioavaimen Sari-Annen blogissa). Kipsin poiston jälkeen harjoittelu keskittyy pääasiassa kivun ja turvotuksen hoitoon ja liikeharjoitteisiin. Mikäli kädessä havaitaan tunnon häiriöitä, voidaan kuntoutukseen ottaa mukaan jo alkuvaiheessa sensoriikan harjoittelua. Seuraavien viikkojen aikana tilanteen hieman edetessä aloitetaan asteittain venytykset kaikkiin suuntiin tarvittaessa apuvälineitä hyödyntäen.

Rannemurtuma Fysioterapia
Supinaatiovenytys

Seuraavassa vaiheessa aloitetaan käden maltillinen kuormittaminen kivun sallimissa rajoissa. Harjoittelussa saattaa joutua sietämään lievää epämukavuutta, mutta voimakasta kipua harjoittelun ei kuulu aiheuttaa. Kuntoutuksen tavoitteet määräytyvät asiakkaan arjen, työn ja harrastusten asettamien vaatimusten mukaan. Harjoittelussa edetään nousujohteisesti ja asteittain keskiasennon hallinnan harjoitteista täyden liikelaajuuden voimaharjoitteisiin. Samanaikaisesti mukaan harjoitteluun otetaan yläraajaan tukeutuminen maltillisesti haastavuutta lisäten. Kuntoutuksen loppuvaiheessa asiakkaan ranne ja koko yläraaja siedätetään vammaa edeltävää kuormitusta vastaavalle tasolle (vrt. toimistotyöläinen vs rakennusmies) ja harjoitellaan tarpeen mukaan ns. ääriolosuhteita, kuten voimakkaita tärähdyksiä, ääriasentoja ja pitkäkestoista kuormitusta. Harjoitustyylit ja välineet valitaan asiakkaan kanssa yhdessä.

Aina rannemurtuma ei kuitenkaan kuntoudu odotetusti. Joskus ranteen liikkuvuus ei palaudu täydelliseksi aktiivisesta harjoittelusta huolimatta tai rannemurtuman liitännäisenä voi harvoissa tapauksissa kehittyä esimerkiksi rannekanavaoireyhtymä tai CRPS (kipuoireyhtymä). Haastavimmissa tapauksissa kuntoutuminen saattaa pitkittyä ja asiakas tarvitsee moniammatillista kuntoutusta, jossa fysioterapialla on usein keskeinen rooli. Onneksi nämä ovat kuitenkin harvinaisia tapauksia.


Terkuin,
Jussi Väisänen
Fysioterapeutti
fysio.vaisanen@gmail.com / 0408614404
Ajanvaraus Tampere Lielahti

Fysioterapeutti Jussi