Niska-hartian ja selän alueen kiputilat ovat yleisiä vaivoja, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi arkeen, työntekoon ja liikkumiseen. Oireiden taustalla voi olla monia eri tekijöitä, joista hyvin yleinen on työperäinen kuormitus.
Hyvä ergonomia ei poista liikkumisen tarvetta
Ergonomialla on iso merkitys vääränlaisen kuormituksen ehkäisemisessä ja vähentämisessä. Keho kaipaa kuitenkin myös liikettä ja vahvistusta. Jos päivän aikana työskentelee kahdeksan tuntia lähes samassa asennossa tai tietyt liikkeet ja asennot toistuvat useita kertoja, tietyt kudokset ja lihakset kuormittuvat pitkään. Tällöin ei ole ihme, jos kehoon muodostuu erilaisia jumeja ja kiputiloja.
Pitkin päivää on hyvä pitää lyhyitä liikkumistaukoja, vaihtaa työasentoa ja tehdä mahdollisuuksien mukaan asioita liikkuen. Liikunta työpäivien ulkopuolella tuo tärkeää vastapainoa. Lihakset saavat vahvistusta ja koko keho saa monipuolista liikettä.
Liikettä koko kehoon
Ongelma on harvemmin vain yhdessä paikassa, ja tämän vuoksi on tärkeää kiinnittää huomiota kokonaisuuteen. Niska-hartiaseudun tai selän oireilun taustalla on usein muutakin kuin pelkästään paikalliset jumit.
Usein kehon liikkeen hallinnassa, lihasvoimassa tai eri kehonosien liikkuvuudessa voi olla tekijöitä ja rajoitteita, jotka ilmenevät erilaisina oireina. Alaselkäkipujen taustalla voi esimerkiksi olla lonkan ja lantion seudun lihasten kireyttä tai heikkoutta sekä puutteita liikkuvuudessa. Niska-hartiaseudun oireisiin puolestaan on vahvasti yhteydessä ylävartalon lihasten, rintakehän ja rintarangan alueen liikkuvuus ja toiminta.
Siksi kehon toimintakyvyn ylläpitämisessä on tärkeää huolehtia liikkuvuudesta, lihasvoimasta ja kehonhallinnasta. Pelkkä venyttely tai yhden kipeän kohdan harjoittaminen ei yleensä riitä, vaan keho tarvitsee monipuolista kuormitusta. Harjoittamalla voimaa, kehonhallintaa ja riittävää kuormituksensietoa, keho pystyy vastaamaan arjen erilaisiin vaatimuksiin.
Oireiluun vaikuttaa kuitenkin myös kokonaiskuormitus arjessa ja palautuminen. Vähäiset yöunet, stressi ja voimakas kuormitus haittaavat palautumista, jolloin erilaiset oireet voivat jäädä sitkeämmiksi. Onkin hyvä pysähtyä miettimään:
- Mikä arjessa aiheuttaa kuormitusta?
- Onko kokonaiskuormitus liian suuri?
- Saako keho riittävästi vastapainoksi liikuntaa?
- Palaudunko riittävästi arjessa?
Fysioterapiasta apua
Oireiden ja kiputilojen kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Vastaanotolle on hyvä hakeutua esimerkiksi silloin, jos oire on jatkunut pidempään tai palaa jatkuvasti, se rajoittaa toimintaa tai muuten ikävästi muistuttelee olemassaolostaan arjessa.
Kun asiakas saapuu vastaanotolleni, aluksi kartoitetaan oireen taustalla olevia tekijöitä, huomioiden kokonaiskuormitusta arjessa. Samalla selvitetään muun muassa, milloin ja miten oire on alkanut, mikä sitä pahentaa tai helpottaa ja miten se vaikuttaa arkeen ja liikkumiseen.Tämän jälkeen tarkastellaan esimerkiksi kehon asentoa, liikkuvuutta, lihasvoimaa ja liikkeiden hallintaa sekä sitä, miten nämä vaikuttavat oireiluun.
Tämän kaiken pohjalta muodostuu kokonaiskuva tilanteesta, jonka perusteella voidaan yhdessä miettiä keinoja oireiden helpottamiseen. Kuntoutuksessa korostuu aktiivinen harjoittelu, jonka avulla pyritään vahvistamaan kehoa, parantamaan sen kuormituksen sietoa sekä kehittämään liikkuvuutta ja kehonhallintaa. Tavoitteena on löytää arkeen pysyviä työkaluja, joilla itse voi vaikuttaa tilanteeseen. Tässä huomioidaan yksilöllisyys ja etsitään jokaiselle parhaiten toimivia ratkaisuja.
Hyödynnän vastaanotolla myös manuaalista terapiaa, kuten faskiakäsittelyä. Faskiakäsittely voi olla hyvä apu esimerkiksi kireyden ja jäykkyyden tunteen helpottamiseen sekä liikkuvuuden edistämiseen. Käsittely ja aktiivinen harjoittelu tukevat toisiaan oireiden hoidossa.
Ryhtiä ja voimaa arkeen
Pian alkavassa neljän kerran pienryhmässä saat henkilökohtaista ohjausta ja harjoitteet voidaan sovittaa omaan lähtötasoosi. Tavoitteena on vahvistaa kehoa, kehittää liikkuvuutta ja antaa käytännön työkaluja toimintakykyiseen arkeen.
Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan tästä!
Kirjoittajana:
