Yli 430 000 liikuntavammaa vuosittain!

Suomessa sattuu vuosittain yli 430 000 liikuntavammaa! Tyypillisimpiä ovat nivelsiteiden venähdykset/revähdykset sekä ylikuormituksesta johtuvat jännealueiden oireet. Tietyissä lajeissa korostuvat myös lihasten revähdykset ja repeämät. Jännealueiden ärtymiseen liittyy usein liian nopeasti noussut kuorma, joka ylittää kudosten sen hetkisen vastaanottokyvyn.

Ihmisellä on yli 600 lihasta ja karkeasti ajateltuna tuplamäärä jänteitä.
Lisäksi liikettä ja liikkumistamme tukemassa on lukematon määrä nivelsiteitä. Liikkeen hallintaa ja lihasten oikea-aikaista käskytystä on ohjelmoimassa aivot ja niiden viestejä välittävät hermot.

Pieniin osiin pureskeltuna perusliikkeessä, kuten kävelyssä, tapahtuu aikamoinen määrä eri asioita. Kun kaikki sujuu ongelmitta, emme kiinnitä eri kehonosien toimintaan minkäänlaista huomiota. Se on automatisoitu!

Mikäli liikkumisemme määrä on pitkään vähäistä tai hyvin yksipuolista, altistamme tämän järjestelmän “toimintahäiriöille”. Pitkän passiivisen jakson jälkeen uudelleen liikkumaan lähdössä ja urheiluharrastuksiin palatessa maltti on valttia.

Ennaltaehkäise riskejä

Hyvänä pohjana liikuntavammariskin pienentämisessä on hyvä aerobinen peruskunto sekä riittävä lihasvoima. Vammojen ennaltaehkäisyn näkökulmasta aktiivisella alkulämmittelyllä, perusliiketaitojen monipuolisella harjoittelulla-, tasapainoharjoittelulla sekä koordinaatioharjoittelulla on todettu hyviä vaikutuksia vammojen vähentämisessä. Yleisenä ohjeena voisi olla “kuormita eri elinjärjestelmiä monipuolisesti ja nousevalla vaatimuksella”.

Ulkoisilla tekijöillä on toki myös merkitystä ja Suomessa vuodenaikojen vaihtelu tuo ulkona harrastettuihin lajeihin oman haasteensa. Kaikessa liikunnassa oikeanlaisilla varusteilla ja harjoitusympäristön siisteydellä on myös merkitystä vammojen ennaltaehkäisyssä.

Nivelsiteiden venähdykset ja osa-repeämät jäävät usein huonolle kuntoutukselle, vaikka ne välittävät proprioseptistä eli tuntoaisti-informaatiota nivelestä, minkä perusteella keskushermosto ohjaa niveltä ohjaavia ja tukevia lihastoimintoja. Niinpä hyvät liiketaidot paitsi tuovat varmuutta liikkumiseen, myös ennaltaehkäisevät liikehallinnan heikkoudesta johtuvia lipsahduksen-, horjahduksen- ja kömmähdyksen myötä tapahtuvia vammoja. Liikehallintaa voi- ja kannattaa harjoittaa erityisesti vamman jälkeen, jotta tuntoaistin järjestelmän normaali toiminta palaa vamma-alueelle. Aiempi vamma on nimittäin suurin yksittäinen riskitekijä urheiluvammalle!

Fysioterapiasta apua kuntoutukseen ja riskien hallintaan

Fysioterapeutti voi auttaa paitsi vamman jälkeisessä kuntoutuksessa, myös sen ennaltaehkäisyssä erilaisten kehonhallinta- ja voimaharjoitteiden kautta. Harjoitteiden valinnassa ja ohjaamisessa huomioidaan aina liikkujan sen hetkinen taso sekä lajin vaatimukset!

Ajattelumallina voisi toimia mielikuva:

“Vamman kuntoutus ei ole vain kudoksen kuntouttamisen prosessi, vaan tutkimusmatka itseen ja omien heikkouksien kehittämiseen.”